Sateisten kausien ja kirkkaan auringon säteiden aikana sateenvarjojen käyttö lisääntyy. Sateenvarjot suojaavat meitä sateelta ja auringon UV-säteiltä, mutta niiden alla näkymä voi tummua ja kaventua, ja joskus voi olla vaikea nähdä edes toisen henkilön kasvoja. Jos emme ole varovaisia, saatamme huomaamatta avata tällaisen sateenvarjon myös mielessämme. Mielessä avautuva sateenvarjo on ongelmallinen, sillä se voi avautua missä tahansa ja kaikkea kohtaan. Tällä mielen harjoittelulla voimme tarkistaa, kuinka usein tämä sateenvarjo on auki.​​​​​​

Esimerkiksi riisin hinta ja jakelureitit. Nykyään, kun tiedon saaminen on niin helppoa, täytyy vain huomaamatta upota siihen tulvivan tiedon virtaan ja alkaa ajatella, että "tuo on outoa" tai "tuo on väärin". Työpaikalla tai naapurustossa se voi ilmetä lauseina kuten "Tuo tehtävä on liian raskas, en pysty siihen" tai "Hänen kanssaan puhuminen on vaivalloista". Ja ennen kaikkea, kun olemme kotona, siellä missä todellinen itsemme tulee esiin, miten se ilmenee? "Lapset eivät kerro mitään", "Vaimo aina kieltäytyy..." Tällaiset negatiiviset ennakkokäsitykset ja ajattelutavat ovat kaikki turhia sateenvarjoja.

Kun ennakkoluulot vahvistuvat, sanat ja asenteet, joita suuntaamme ympärillemme, voivat muuttua jäykiksi. Tämä heikentää ihmissuhteita ja johtaa siihen, että ajattelu ja tunteet kääntyvät kohti yksinäisyyttä ja eristäytymistä, luoden itseään vahvistavan noidankehän. Tämän katkaisemiseksi on tärkeää avata sydämemme laajalle ja suurille tunteille, sulkea se avautunut sateenvarjo ja toimia avoimesti. Ilman pelkoa, ilman huolta siitä, onko se meille hyödyllistä vai ei, ja ilman laskelmointia: "Puhutaan suoraan", "Kuunnellaan avoimesti", "Tehdään anteliaasti se, mitä voin". Pelkästään tämä voi saada meidät huomaamaan, että "Olinpa todella ylhäältä päin" tai "Ahaa, tuolta se ajattelikin". Ennakkoluulojen sateenvarjo katoaa, ja laajempi näkökulma palaa. Kuten sateen jälkeen ilmestyy sateenkaari, voimme nähdä piilossa olleet "toisen ihmisen ponnistelut" ja "toisen tunteet", ja sydämemme kirkastuu.

Ihmisen, joka ei näe tulevaisuuttaan, on vaikea tietää, mikä on oikea päätös ennen kuin aika kulkee eteenpäin. Pelko tulevaisuudesta saa meidät helposti avaamaan sateenvarjon suojellaksemme itseämme, jotta emme satuta itseämme tai menetä mitään. Tämä voi johtaa konflikteihin ei vain ihmissuhteissa, vaan jopa valtioiden välisissä suhteissa... Mutta mitä enemmän yritämme suojella itseämme, sitä vähemmän näemme toisen hyvyyden ja jopa omat hyvät puolimme jäävät piiloon. Tällöin emme pysty kokea elämän tarkoitusta, että voi olla avuksi toisille tai tuoda iloa toille.

Jos pidämme mielessämme Oyamaenzunomikoton opetukset, jokainen kohtaaminen johtaa varmasti iloon. Meidän täytyy olla rohkeasti aktiivisia ja olla yhteydessä perheeseemme ja läheisiimme.

 

Oyamanezunomikoton ilmoitus:

Tänä päivänä aikakauden virtaus kääntyy suuresti.
Sinun on herättävä huomaamaan tämä todellisuus ja saavutettava valaistuminen, jotta voit mennä virran mukana.
Jos ihmiset saavat totuuden valon ja ymmärryksen, voivat käyttää sitä elämänsä tukena, ja silloin kaikki kulkevat oikeata tietä ja nostavat hypostaasiansa.
Tämä on valo, joka tuo elämään merkityksellistä elämää aikakauden virran mukana.