Erityisesti vaalittava asia arjessa on kiitollisuuden ja kunnioituksen mieli. Syvennetään tätä mieltä etsimällä asioita, joista voimme olla kiitollisia."
Aloitetaan etsimällä arjesta piilossa olevia kiitollisia hetkiä. Esimerkiksi jokapäiväiset kotityöt ja työ – ne ovat mahdollisia sen ansiosta, että joku tarvitsee niitä. Se, että elämme nyt, on myös monien ihmisten – vanhempien, isovanhempien ja lukemattomien esi-isiemme – ansiota, jotka ovat välittäneet elämän sukupolvelta toiselle.
Juuri niissä asioissa, joita pidämme itsestäänselvyytenä, on usein piilossa suuri määrä ”okagea”, eli toisten ihmisten ansiota.
”Okagen” etsiminen voi olla vieläkin palkitsevampaa, kun laajennamme katsettamme menneisyyteen. Esimerkiksi: ”Vainajat isovanhempani pitivät minusta hyvää huolta”, ”Sain hyvän ystävän opiskeluaikana”, tai ”Joku työtoveri auttoi minua vaikeassa tilanteessa.” Kun pysähdymme miettimään elämäämme tällä tavalla, huomaamme, että olemme saaneet paljon apua – elämä on täynnä kiitollisuuden aiheita.
Niistä ihmisistä, jotka nousevat mieleemme ”okagea” pohtiessa, nousee todennäköisesti esiin useimmin perhe. Siksi on tärkeää kertoa kiitollisuutemme omin sanoin: ”Jaksan tehdä töitä, koska perhe tukee minua aina.” ”Kun olin sairaana, minulle osoitettiin huolenpitoa, joka todella ilahdutti minua.”
Joskus emme ehdi tai voi kiittää ketään suoraan. Mutta silloinkin kannattaa vaalia sydämessään saamaamme rakkautta ja ystävällisyyttä – ja pyrkiä siirtämään samaa henkeä eteenpäin muille ihmisille arjessamme.
Oyamanezunomikoton ilmoituksessa sanotaan näin: ”Ole kiitollinen monista kohtaamisista ja elä kiitollisuuden hengessä.”
Meidän elämämme on täynnä ”okagea” – toisten ansiota. Siksi meidän tulisi myös itse elää niin, että joku voi jonain päivänä sanoa meille: ”Sinun ansiostasi selvisin.” Tätä henkeä voimme vannoa Oyamanezunomikotolle ja kulkea eteenpäin elämässä.